Vastaus Vapaa-ajattelijoiden pyytämään kysymykseen.
Uskontovapaata vyöhykettä ei ole olemassa. Ihminen kantaa sisällään hengellistä tyhjiötä, jota yritetään ajassamme täyttää monenlaisella ”ismillä”. En oikein ymmärrä, miksi vapaa-ajattelijat ovat niin huolestuneita siitä, että ihmiset kuuluvat kirkkoon tai uskovat Jumalaan? Miksi kantaa niin suurta huolta siitä, mikä muka ”ei ole olemassa”?
Toisaalta on hyvä, että näiden sivustojen kautta kirkkoa on herätelty Ruususen unestaan. Kirkolla on yhdestoista hetki vastata haasteeseen ja tehdä itsensä tarpeelliseksi nuorille aikuisille.
Syy kuulua kirkkoon on se, että Jumala on ja että Hän on ilmoittanut itsensä ihmiselle. Kristinuskon opetus uskosta, Jumalasta ja iankaikkisesta elämästä pitää sisällään vain yhden pelastustien: Jeesuksen. Muita teitä ei ole. Uskonelämä tarvitsee kasvualustan, jossa se voimistuu ja jossa ihminen löytää oman paikkansa ja tehtävänsä. Kristillistä kirkkoa ja seurakuntia tarvitaan tähän. Ilman hengellistä kotia usko kuivettuu ja kuolee. Luterilainen kirkko tarjoaa hyvän, turvallisen ja suvaitsevan ilmapiirin hyvinkin erilaisille uskonkäsityksille sekä mielekkään toimintaympäristön.
Kirkko on suurin yksittäinen ”hyväntekeväisyysorganisaatio” maassamme, johon kuulumisella autetaan suuria määriä avun tarpeessa olevia ihmisiä. Kirkon jäsenyys tuo tietenkin omat ”jäsenetunsakin” mukanaan kummi- yms. oikeuksineen.
Kirkon panos yhteiskuntaamme kohdanneissa kriiseissä (esim. Jokela, Kauhajoki, Naantali) on ollut korvaamaton ja ihmiset ovat kokeneet juuri kirkon roolin niissä keskeisenä ja ainutlaatuisena. Kirkkoon kuulutaan edelleenkin siksi, että se koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi auttajaksi henkisen ja hengellisen elämän alueella.
Jouni Lehikoinen
Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra
Klikkaa ja tykkää
Artikkelit RSS