Arkisto kategoriasta Perheet

Päätöksentekijän tulee olla ihmisen puolella

Tämä aika on armotonta ja kovaa. Elämän kovuus heijastuu myös päätöksentekoon. Saattaa olla, että ihminen unohtuu kaiken taakse. Kylmät pykälät ja kylmät tiskit odottavat ihmisiä. Täytyy seistä monessa jonossa ja monen luukun takana, jotta pärjäisi.

Maailmaan tarvitaa inhimillisyyttä, jossa päätöksenteko ei ole pienen eliitin hommaa, vaan sellaista, mikä palvelee ihmistä. Sellaista inhimillisyyttä, jossa pienen ihmisen ääni kuuluu ja ihminen otetaan todesta – jossa ne ihmiset, jotka on asetettu päättämään meidän asioista ottavat tehtävänsä siinä mielessä vakavasti, etteivät aja omaa etuaan, vaan ajavat yhteistä hyvää.

Meillä on aivan liian paljon varoittavia esimerkkejä siitä, miten asiat eivät saisi mennä. Valitettavan moni poliitikko on ryvettynyt erilaisissa kuvioissa ja ihmisten usko yhteisten asioiden hoitamiseen ja eteenpäin viemiseen on mennyt.

Uskon, että on olemassa toinenkin vaihtoehto. Me voimme tehdä inhimillistä päätöksentekoa ja politiikkaa, jossa ihminen on keskipisteessä, eikä joku ryhmittymä tai puolue. Sen takia on tärkeää, että ihmisen ääni kuuluu. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja tärkeitä päätöksenteon edessä. Päätöksen teko ei saa olla pienten ryhmien etujen ajamista.

Inhimillisyyttä kaivataan päätöksenteossa, joka koskee meidän lapsiamme ja nuoriamme – myöskin perheiden, yksinelävien ja vanhusten kohdalla. Jokaiselle on taattava ihmisarvoinen vanhuus. Vanhuksia ei saa hoitaa sellaisissa kodeissa, joissa ainoastaan kerran pari päivässä heidän perushoitonsa tehdään. Ihmisellä on oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Tällaisia juttuja haluan olla ajamassa ja toteuttamassa päätöksenteon ytimessä.

 

 

Tags: , , , , , , ,

Perhehoidossa on mahdollisuus!

Kohtasin Salon torilla miehen, jonka kanssa keskustelimme perhehoitolaista. Mielenkiintoinen keskustelu kaiken kaikkiaan! Perhehoito näyttää olevan yhteiskunnassamme heikosti hyödynnetty asia.

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on  antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhekodin pieni yhteisö, jokapäiväiset kodin askareet ja kiinteät vakituiset ihmissuhteet tukevat perhehoidossa olevan henkilön turvallisuutta ja ylläpitävät hyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Perhehoito on inhimillinen ja merkittävä palveluvaihtoehto niin asiakkaille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle.

Jos omat vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta ja lapsi joudutaan ottamaan huostaan, paras paikka on yleensä sijaisperhe. Perheessä lapsi saa mahdollisuuden läheisiin ihmissuhteisiin, vakaaseen perhe-elämään ja elämän perustaitojen oppimiseen. Silti suuri osa lapsista ja nuorista hyötyisi perhehoidosta, kun sijaisvanhempia tuetaan työssä riittävästi. Sijaisvanhemmilla on oikeus vapaapäiviin, kulukorvauksiin ja ammattilaisten tukeen. Kuntien välillä on kuitenkin eriarvoisuutta esimerkiksi kulukorvausten suuruudessa. Perhehoito vastaa parhaiten lasten tarpeita, ja perhehoidon lisääminen on myös kansantaloudellisesti järkevää. Hyvin tuettunakin perhehoito on edullisempaa kuin laitoshoito. Miksei kunnissa voitaisi enemmän panostaa perhehoidon suuntaan?

Perhehoito on hyvä vaihtoehto myös ikääntyneiden asumismuodoksi silloin, kun kotona pärjääminen ei ole mahdollista enää kotihoidon apujenkaan turvin.  Kotia seuraava osoite on usein palvelutalo tai laitospaikka, vaikka ikääntyneen kunto sallisi kodinomaisen ja toiminnallisen asumisen.

Perhehoidossa ikääntyneen hoito rakentuu perushoidon ja hoitajan ympärivuorokautisen läsnäolon varaan. Perhehoidon kodinomaisuus ja ryhmän pieni koko mahdollistavat ikääntyneille yksilöllisyyden toteutumisen, mutta myös yhteisöön kuulumisen ja osallistumisen kokemuksen. Hoitajan pysyminen samana tuo myös turvallisuutta ikääntyneen elämään. Asuminen voi olla pysyvää tai lyhytaikaista. Lyhytaikainen perhehoito sopisi kaiken lisäksi hyvin esimerkiksi omaishoitajien lomitukseen.

Perhehoito tarjoaa lisäksi maaseudun hoivayrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rauha, turvallisuus, mahdollisuus ulkoiluun ja pihatöihin ovat maaseudun tarjoamia lisäarvoja hoidossa. Maaseudun rakennukset ja luonnon resurssit nivoutuvat luonnolliseksi osaksi jokapäiväisiä rutiineja, hyvää hoitoa ja mikä tärkeintä – ikäihmisen hyvinvointia ja arvokasta vanhuutta.

Perhehoito on inhimillinen ja käyttämätön mahdollisuus yhteiskunnassamme. Laitoshoidon sijaan perhehoitoon tulisi entistäkin enemmän panostaa. Siitä nimittäin hyötyisivät kaikki!

Tags: , , ,

Lastensuojelun tarve kasvaa-miksi?

Viime vuonna kodin ulkopuolelle oli Suomessa sijoitettuna 18 000 lasta, kun vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin oli 12 000. Joukossa on niin hyväosaisten kuin syrjäytyneiden vanhempien lapsia. Helsingin diakonialaitoksen lapsi-ja perhetyön johtajan Tuija Åstedin mukaan kaikkein keskeisimpänä selittäjänä huostaanottojen kasvuun on lapsiperheiden köyhyyden voimakas lisääntyminen ja vanhempien krooninen pahoinvointi.

Huostaanottojen kasvun taustalla on nähtävissä myös entistä kovemmaksi ja tehokkaammaksi muuttuneen yhteiskunnan tekijöitä ja ihanteita. Perheiden pahoinvointi kasvaa ja perherakenteet hajoavat, kun perheiltä puuttuu aikaa ja taitoja käsitellä erilaisia parisuhde- ja kasvatusongelmia.

Vuonna 1995 viisi prosenttia lapsiperheistä oli köyhyysrajan alapuolella, nyt luku lähentelee 15 prosenttia. Lapsiperheiden suhteellinen huono-osaistuminen heijastuu vanhempien parisuhteeseen keskinäisinä ristiriitoina, henkisenä ja fyysisenä väkivaltana. Pahoinvointia hoidetaan päihteillä. Tämä on johtanut perherakenteiden hajoamiseen, huoltajuusriitoihin ja lasten turvattomuuteen.

Lastensuojelun piirissä on myös taloudellisesti hyväosaisten lapsia. Yhteiskunnan itsekeskeisyyttä korostava ilmapiiri näkyy lapsissa, kun vanhemmat keskittyvät itseensä ja työhönsä. Elämäntapaa ei haluta muuttaa lasten myötä. Ihanteena pidetään lasten mahdollisimman varhaista itsenäisyyttä.

Yhteiskunnallinen kehitys näkyy meillä vanhempien kroonistuneena pahoinvointina. Lapset voivat huonosti sekä köyhissä perheissä että perheissä, joista ei puutu taloudellista hyvää. Kun lapsen turvaa ja huolenpitoa laiminlyödään, hän jää omaan varaansa, turvattomaksi ja psyykkisesti pahoinvoivaksi, Tuija Åstedt toteaa.

Koti on yhteiskunnan perusta. Kun kodeissa voidaan huonosti, niin yhteiskuntakin sairastaa. Perheiden ahdinkoon on päättäjien vihdoinkin herättävä reagoimaan oikealla tavalla. Perheet tarvitsevat niin henkistä, kuin aineellistakin tukea. On kaikkien etu, että koti koetaan turvalliseksi paikaksi, jossa rakkaus ja rajat ovat todellisuutta. Välinpitämättömyys on tuhon tie.

Yhteiskuntamme on hyödynnettävä kaikki se tuki, mitä mm. kolmas sektori voi perheille tarjota. Vanhemmuutta on tuettava. Kodin tehtävänä on kasvatus, ei  koulun tai jonkun muun tahon. Vastuullisuutta on opittava kaikilla elämän sektoreilla vanhemmista aina politiikkoihin asti. Lapset ja nuoret kaipaavat läsnä olevaa aikuista, jolla on aikaa pysähtyä ja kuunnella. He eivät saa olla aikuisten ristiriitojen maksumiehiä. Kuka uskaltaisi korottaa ääntään lasten ja nuorten sekä kotien henkisen hyvinvoinnin puolesta?

Tags: , , , , , ,

Homoseksuaalisuus ja sukupuolineutraali avioliitto

Homoseksuaaleja tulee kohdella tasaveroisesti ja arvostaa, kuten muitakin ihmisiä. Kristillisen vakaumukseni mukaan kuitenkin ajattelen, että avioliitto on naisen ja miehen välinen. Rekisteröityparisuhde on eri asia. Tärkeää on, ettemme sekoita käsitteitä. Lue lisää

Tags: , , , , , , ,

Arvot pelissä

Aikamme ihminen elää tällä hetkellä eräänlaisessa arvotyhjiössä. Elämään ovat nousseet pinnalle ns. kovat arvot, jotka riepottelevat ihmistä säälimättömästi. On oltava menestyvä, kaunis, trendikäs ja rikas. Oikotie onneen on se paras mahdollinen, jota monet uupumiseen asti odottavat. Olisi hienoa, jos ei tarvitsisi nähdä minkään asian eteen mitään vaivaa. Kaikki tuotaisiin eteen kuin tarjottimella. Aikamme on toisaalta ennätysmäisen tyytymätöntä aikaa. Kestovalittajia ja ruikuttajia löytyy myös yhteisen päätöksenteon kentiltä. Ehkä näinä aikoina monen onkin helppo samaistua heihin. Kyllä ajasta löytyy onneksi muunlaisiakin arvoja. Lue lisää

Tags: , , , ,